Blogi muuttaa!

(guinea) pigtastic muuttaa omalle domainilleni muiden sivujeni siirtyessä myös saman osoitteen alle. Myös vanhat tekstit ovat siirretty sinne luettavaksi. Meno jatkuu siellä samalla tavalla kuin aiemmin ja toivottavasti te lukijat pysytte mukana myös uudessa osoitteessa!

http://www.evakkosiili.net/marsut/blogi/

Tämä blogi on kuitenkin pystyssä vielä jonkin aikaa että kaikki ehtivät ottaa uuden osoitteen muistiin. :)

Marsuni kuvina

1. Tältä näytimme muutama vuosi sitten.

Ensimmäiset marsuni Björn ja Fredrik, 2008

2. Toisinaan marsuni ovat hyvin edustavia.

3. Näistä kuvista voi päätellä mitä harrastamme

4. Tästä kuvasta tulen aina hyvälle tuulelle.

5. Päässäni surisee kysymyksiä tätä kuvaa katsellessani.

6. Tahtoisin elää tämän päivän uudelleen:
...tai ainakin tämän illan!

7. Muunmuassa nämä persoonat ovat huippuja!
Nykyään siskoni luona asuvat Ernest ja Bella

Fredrikin kaukorakkaus Vinku


8. Ei paljoa naurattanut.
Sieni :(


9. Tämä on minusta kaunis kuva.


10. Lopuksi paras kuva ikinä (tai ainakin yksi niistä).

Koiramuodossa kulkenut haaste, jonka muutin tälle blogille sopivaksi! Haastan taas jokaisen lukijan tekemään tämän minkä ikinä eläimen muodossa ikinä tahtookaan :)

Paksu ruotsalaisherra ja pari melkein julkkista

Morsosta on kasvanut iso ja muhkea herramarsu, vaikka ikää on vasta viisi kuukautta. Tosin myös karvaa kasvaa nykyään herralla miltei joka puolella.. Huomatkaa komeat kainalokarvat takajalkojen tuntumassa, tuollaiset karvakertymät löytyy kummaltakin puolelta. ;) Hassuinta tässä herrassa on että tuuheasta naamakarvoituksesta huolimatta sen otsassa ei ole karvaa eli potentiaalinen V-kuvio on tuolla jossain!

Tänään tipahti muuten myös OSJHn jäsenlehti Leukapussi postiluukusta ja eiköhän siellä komeilleet Aina ja Surku skinnymarsuista kirjoittamani lyhyen jutun ohessa.

Painoja 2/2

Fredrik (2 v 1 kk) 1095 g (+ 3 g)
Pönsi (2 v 2 kk) 1136 g (+ 47 g)
Surku (1 v 9 kk) 1034 g (+ 106 g)
Aina (6 kk 3 vko) 808 g (+ 54 g)
Morso (5 kk) 941 g (+ 162 g)

Huh huh, milloinhan on viimeksi ollut tällainen supervihreä plussarivi kun painoista on kyse? Surku ja Morso ovat hieman keränneet massaa pelletin vaihdoksen jälkeen, tosin ihan positiiviseen suuntaan. Nyt saa tosin alkaa tarkkailla ettei ne paisu kuin pullataikinat ja muutu vyörymällä liikkuviksi nahkakuuliksi. Morso on aivan ihanassa massassa, lihaksikas ja sopivasti muhkea. Pitää ottaa kuvia noista marsuista, kun ne eivät ole niin raukan näköisiä Canofiten häivytettyä ulkoisia oireita.

Ensi viikolla voi soitella sitten lääkärille labratuloksista.

Painoja 1/2

Nyt kävi niin että onnistuin hukkaamaan lappusen, jossa oli kämpilläni olevien marsujen painot ylös kirjoitettuna! Nyt olen taas vanhempieni luona käymässä, niin tässä Mallan ja Kettusen painot, loput tulevat myöhemmin:

Malla (7 kk 3 vko) 745 g (- 81 g)
Kettunen (1 vko 6 vrk) 235 g (+ 118 g)

Kettusen paino on siis kaksinkertaistunut sen syntymäpainosta, hui! Se on kyllä iso ja paksu marsunalku. :)

Ei kai meille tämän kummempaa taas kuulu. Labratuloksia (tai lääkitystä) odotellessa. Oireet ovat Canofiten avustukselle menneet hyvin piiloon siihen nähden että ihan kamalan säännöllisesti en ole sitä pystynyt laittamaan yllättävien reissujen vuoksi. Surkulla on kaksi pyörylää kyljessä ja jalassa, Morsolla edelleen takapuolessa ja kaulassa, muut vain hilseilevät.

Ikäviä tuliaisia

Voi kun aina voisikin kirjoittaa vain hyviä uutisia, mutta kai niitä vastoinkäymisiä joskus on tultava. Meille tuli nyt se paljon puhuttu sieni.

Marsuliikennettä meillä on ollut jonkin verran nyt kevään aikana kun uusia naamoja on tupsahdellut laumaan. Yhdellä sitten oli pientä ihomuutosta, jota en olisi ikinä sieneksi osannut arvata: varsinkin kun jälki vain katosi eikä ikinä tullut takaisin.

Noin viikko sitten huomasin että Morson takaosaan on tullut iso kuiva läikkä ja kun tarkemmin tutkin muitakin marsuja, löytyi kuivuutta sieltä täältä. Parissa päivässä Morsolle alkoi tulla samanlaisia outoja jälkiä kuin marsulle, josta tämä kaikki lähti ilmeisesti liikenteeseen. Eläinlääkärissä käytiin 3.6. kolmen pahiten oireilevan marsun voimin, laitettiin laumanäyte menemään ja saatiin Canofitea oireiden kutinan lievittämiseksi. Kaksi viikkoa pitäisi tulosten saamisessa mennä.

Nyt sitten keskitytään siihen että saadaan sieni meidän marsulasta häädettyä. Tässä vielä pari kuvaa Morson oireista, niitä kun on eniten ja ne ovat selkeimmät. Joku on näitä saattanut nähdä jo Marsuyhdistyksen foorumilla.

kuvat © Lea Rahtu

Mallassa ei ole oireita onneksi vielä ollut ja sen otin eristykseen muutama päivä ennen Kettusen syntymää. Toivotaan että olisi sen verran hyvä tuuri, ettei pikkuinen joutuisi kärsimään sienestä heti ensimmäisinä elinviikkoinaan. Tietenkin se ja emo tullaan joka tapauksessa hoitamaan, oli oireita tai ei, kunhan vain saadaan labratulokset ja lääkäriltä hoito-ohjeet :)

Viekas punaturkki

Uroshan se sitten tietenkin on, mutta ei-roan-ja-kiva-pää on ihan tarpeeksi - kaksi kolmesta toiveesta täytetty. Tuimailmeinen kettulapsi sai nimekseen Foxtrot. Katsotaan mitä siitä kasvaa - hieman jo haaveilin että ehkä siitä olisi joskus tekemään yhden poikueen Ainan kanssa. Katsellaan mitä saan muotoiltua paperille kun mietin tulevaisuuden pareja. Onhan tässä paljon aikaa miettiä!

Saa nähdä milloin saan seuraavan marsupariskunnan yhdistettyä, tässä tuli pieniä mutkia matkaan. Niistä kirjoittelen seuraavaksi tässä päivän parin sisällä, kunhan vain pääsen tästä poikashuumasta ylitse!

Pieni ketunpoika

Tällainen pullahti maailmaan eilen varttia vaille kahdentoista aikaan illalla. Golden/white skinnykantaja, ehkä naaras. Aivan ihana. Painoa oli syntymähetkelle 117 grammaa eli ei mikään pieni kaveri. Valkoista hieman takavarpaissa ja niskassa.

Tilasin Mallalta ei-roanin kivapäisen naaraan, ilmeisesti kannatti!

Mamma-Malla

Laittelin blogin ulkoasua uusiksi ja ajattelin laitella tässä lyhyesti myös kuulumisia. Mallan pitäisi poksahtaa noin 1,5 viikon kuluessa. Ei tuo masu iso ole, mutta kyllä siellä joku potkii! Kyllähän tässä meinaa alkaa jo jännittää. Poksahtamispäivä on laskettu siskon ylppäreiden päälle, joten katsotaan sitten päättääkö Malla pullauttaa mahassa painivat asukit pihalle.

Muuten ei tässä kai kuulu sen kummempaa. Pönsi ja Fredrik ovat kaksi kuritonta isoa kakaraa jotka pitävät huolen että en varmasti saa nukuttua aamusta - jos käännän edes kylkeä niin kohta saa kuunnella kaksikon kalterikonserttia. Parhaassa tapauksessa muut marsut säestävät taustalla kimein huudoin ja vaativat kello aamu viiden porkkanaa.

Pönsi ja Aina ovat vähän hoikassa kunnossa, mutta tänään tuli postiin paketti Altrominin kasvatusta joten jospa ne sillä pyöristyisivät. Morso ja Surku pysyvät jostain syystä kivassa massassa kasvatusta kevyemmälläkin ruualla. Ruokapaketin mukana oli myös ihana yllätys, kun lähetys vähän viivästyi: herkkutikkuja! Ei sellaisia hunajantäyteisiä kuten yleensä, vaan mm. voikukkaa, nokkosta ja kamomillaa sisältäviä. Kyllä nuo marsut niitä mielellään nakerteli.

Päiväunilla